paskanainen

kaivan käteni syvälle soraan,
autan pikkurillilläni kaivamaan kiviä pois ihostani,
se kirvelee ja sattuu,
mutta yritän vain kaivaa kirvestä esiin.

mä en halunnut että keneenkään sattuu,
eikä mua syytellä,
mutta vittu se kirves on nyt kaivettava.

kirveen löydettyäni,
lyön itseäni suuhun,
enkä puhu enää ikinä,
en edes yritä.

lopuksi parsin suuni rippeet umpeen,
ja syötän neulan torakalle,
joka painui jonnekin seinän sisään,
ja voin nyt itkeä ihan vitun tyytyväisenä itseeni.